Pisimmän startin kasvukaudelle tarvitsevat chilit, paprikat ja munakoiso. Sormeni syyhysivät multaan jo helmikuun alussa, mutta puutarhuriystäväni neuvoi minua malttamaan vielä hetken, jotteivat taimet jäisi liian honteloiksi. Kasvutuspaikan keksiminen oli hieman hankalaa; kaikki vaativat lämpimän itämispaikan, munakoiso eritoten haluaa itää jopa lähemmäs 30 asteen lämpötilassa ja chilitkin nauttisivat yli 20 asteesta. Alhaalta päin tuleva lämpö olisi parasta. Hyviä paikkoja ovat lattialämmitteinen kylppäri ja jääkaapin päällinen, mutta kumpikaan ei tässä mökissä ole mahdollista. Sisälämpötilakin seilaa täällä +15 ja +18 välillä.
Sitten välähti.
Tässä talossa, kuten monissa muissakin vanhoissa taloissa, on puuhellan muurin vieressä pieni komero. Omani on noin metrin syvä ja 70 cm leveä. Tähän komeroon askartelin isäni kylppäriremontista ylijääneestä vedenpitävästä levystä ja vanhoista keittiökaapin saranoissa pöytätason, jonka pystyy esikasvatusvaiheen jälkeen laskemaan alas. Vaaka-asennossa levyn pitää seinään kiinnitetyt narut. Kuva varmasti kertoo tästä viritelmästä enemmän kuin tuhat sanaa.
 |
| Taso alaslaskettuna |
 |
| Taso naruilla vaaka-asentoon tuettuna |
Naru on siis kiinni levyssä olevissa rei'issä ja seinässä olevissa ruuveissa. Eniten lämpöä vaativat munakoisot olen laittanut lähimmäksi muuria. Väljästi aseteltu kelmu pitää kosteuden tasaisempana. Levy on sellaisella korkeuella, että sen alapuolelle mahtuu hyvin pieni patteri, joka tuottaa tasaisesti lämpöä. Näin pienen kopin lämmittäminen patterilla ei vaadi kohtuuttomasti sähköäkään. Jokaisessa purkissa on kaksi siementä, joista heikommin kasvanut taimi poistetaan. Osa siemenistä oli ylivuotisia, mikä ei yleensä haittaa, mutta saattaa laskea itämisprosenttia; siksi laitoin reilusti. Jos siemenet sitten itävätkin hyvin ja taimia on yli oman tarpeen, ovat chilin tai paprikan taimet kiva kevätlahja ystävälle.
